sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Kevät keikkuen tulevi.. niin ja se takatalvi.

Yötä myöten keikkumisesta johtuvan väsymyksen takia tässä blogipäivityksessä voi olla ymmärryksen ylittäviä (tai pikemmin alittavia) asia- ja/tai kielioppivirheitä edellisiä enemmän. Edellisestä päivityksestä on jo kuitenkin verrattaen pitkä aika ja viikon päästä kokeillaan Kiiskin kanssa ekaa kertaa tositoimia leikisti. Siispä pitää saada Vastaranta ajan tasalle minkälaisia valmistavia ja ohjaajan itsevarmuuden kohottavia (ynnä romuttavia) harjuutuksia myö ollaan tehty.

Lämpimät kelit ja aurinko on herättänyt Kannuksen nomeilijoita ikihorroksesta ja viime porukkatreeneissä hihkuin innosta kun meitä oli neljä osanottajaa! Se on kuulkaas 50% kasvu normaalista. Tähän pariin viikkoon on mahtunut parit yhteistreenit ja pyhää lupaustani noudattaen Kiiski on ollut sivuosassa, allekirjoittaneen suorittaessa päärooliaan vakaakätisenä daminviskojana.

Ekat treenit suoritettiin riistalla. Kiiski teki vaan muutaman motivoidun linjan, eikä niistä oo oikeastaan muuta mainittavaa kuin se, että aikaisemmin linjan päässä dameilla tapahtunut "lisäälisää"-haihattelu toistui nyt voimakkaampana, mutta en jaksa huolestua siitä sen suuremmin.

Toisissa treeneissä "teemana" oli WT. Koska meitä oli neljä paikalla, niin harjoitukset suoritettiin pareittain. Ensin vanhemmat Riki ja Rio, joille suunniteltiin seuraavanlainen harjotus: Koirakot vei pari damia muistiin alueen toiseen päähän, sen jälkeen walk-uppimaisesti lähti käveleskelemään vastakkaiseen suuntaan alueen toiseen päähän jonne tuli kakkosmarkkeeraus joista koirat nouti molemmat yhdet. Sen jälkeen haettiin muistit. Taas ympäri ja eteenpäin johon tuli kakkonen samaan paikkaan. Ne jäi sinne siksi aikaa kun koirat haki uudelleen muistit. Sitten haettiin markkeeraukset.

Poikien jälkeen oli Hilman ja Kiiskin vuoro. Hilma teki helpotettuna aikalailla samanlaisen treenin, Kiiski oli mulla hihnassa ja seurasi mukana heittoja, mutta se sai hakea vaan ne muistit. Muuten kakara oli rauhassa, mutta Hilman palauttaessa päästi pienen äänen.. Loppuun tehtiin malttiharjoitus missä koirat oli sivulla ja avustajat heitteli dameja ympärillä. Se teki Kiiskille hyvää :)











Hilma ja Kiiski


Tässä päivänä eräänä rikoin pyhää lupaustani, kun halusin kokeilla tulevaa varten miten hienosti Kiiski lähtee lapasesta kun noudossa on mukana laukaus. Ensin ajattelin että se hämmentyy kun yhtäkkiä pamahtaa (se kun selkeästi ahdistuu paukkeista kotona, kiitos ilotulitteiden), muttei sillä ollu mitään ongelmaa. Ryhti tuli suoremmaksi ja korvat nousi vieläkin normaalia korkeemmalle! Ainoa miinuspuoli oli että kun dami putosi maahan, Kiiski otti varaslähdön. Sen verran on kuitenki korvat matkassa että palasi heti äänimerkin ;) kuultua takasin kauniiseen perusasentoon. Se siitä varmuudesta. Heh. Noh, hyvä että kokeilin niin ei tarvi sitä ainakaan stressata viikon päästä.

Muuten ollaan vaan nautittu kauniista kevätsäästä ja lenkeillä tehty satunnaisia linjoja ja pilliharjotuksia. Ainiin, sain myös lievittää treenituskaani kiusaamalla kaverin tolleria ohjaustreenien muodossa. Sai Kiiski olla päivän ihan rauhassa ;D












Sintti nauttii auringosta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti