"Puikulapäästä tulee puikuloita ajatuksia"

2.4. Pirkan Damit, Pälkäne.

Ennen Talvinomea en ollut suunnitellut meneväni Pirkan Dameihin, koska matka on pitkä, Ee-kymppi kallista ja golffin terveyshistoria vaihteleva. Weljesten J-pentueella oli myös joukkue sinne jo kasassa. Jämsän fasaani-kyykkäys kuitenkin sai minut toivomaan revanssia, ja se minulle suotiin sillä joukkueesta yksi joutui jäämään pois ja mie sain vaihdettua lauantain työvuoron pois.

Tällä kertaa lähtö oli vieläkin aikaisemmin. Olin niin pihalla etten muista herättikö kello, vai heräsinkö juuri ennen kellonsoittoa. Ei Kiiskikään pirteältä näyttänyt, sen väsyneet korvat muistutti enenmmänkin basset houndin kuuloelimiä kuin oman rotunsa edustajan (noh, onhan Kiiski kaiken kaikkiaan melko.. eksoottisen näköinen). Omistajan naamasta ei sitten puhutakkaan mitään. Auto starttasi viideltä ja 5,5 tunnin köröttelyn jälkeen päästiin perille. Matkalla piti muutaman kerran tarkistaa olinko näppäillyt navigaattoriin oikean osoitteen, sillä tuntui että se ohjasi minut perille mitä oudoimpia reittejä. Mutta nyt ainakin tiedän että Kihniö ja Kihniä on eri paikkoja (joskin häiritsevän lähellä toisiaan). Ja jottemme sekottaisi niitä niin KihniÖn kaduilla on paljon hidastetöyssyjä ja KihniÄssä on melko korea koulurakennus.

Sitten itse kokeeseen. Koe koostui kahdesta eri rastista. Toisella oli haku ja toisella sekä ohjaus että markkeeraus. Olin kuullut että välimatkat on lyhyitä, mutta siltikin yllätyin hakuruudun suppeudesta ja ohjauksen lyhyydestä. Oletin myös että markkeeraus on "samaa tasoa", mutta yllätyin taas - se oli HAASTAVA. Koska oon äärimmäisen huono selittämään tälläsiä niin koitin piirtää pienen suuntaa-antavan kuvauksen markkeeraustehtävästä (sen saa suuremmaksi klikkaamalla.. Ja kappas, oon myös äärimmäisen huono piirtämään näitä)

Sininen kontti oli iso rekan lava-systeemi. Punanen piste on heittäjä (se oli siis näkymättömissä koiralle), ensimmäinen heitto tuli pienten purukasojen taa ja toinen heitto heittäjästä miltei suoraan ylöspäin ja vähän taakse. Kontin takana oli polku, jonne dami putosi. Vihreästä viivasta alkoi metsä. Lähetyspaikka oli lumikasan päällä. Tossa kuvassa ton saarekkeen pitäis olla ehkä himpun verran enemmän vasemmalla, koska tosta ei ollu noin suora yhteys ekalle pudotukselle. Käytiin kattomassa pari suoritusta, ja se näytti just niin hankalalta mitä se oli.

Palataan kuitenkin ensin hakuun, koska sillä me alotettiin. Aikaa oli 3 minuuttia ja dameja alueella kuusi ja kuten sanoin, alue oli pieni. Koska olin meijän joukkueen viimenen suorittaja, mulla oli aikaa visualisoida mielessäni miten tulee käymään: * kuva hämärtyy * Lähetän Kiiskin ja se ampaisee suoraan alueen ulkopuolelle. *plop, takaisin silloiseen nykyhetkeen* : Lähetin Kiiskin ja se ampaisi suoraan alueen ulkopuolelle. En tiiä kuinka kauan siinä meni että sain sen takasin alueelle, mutta sadasosasekunnin ajan olin jo valmis heittämään hanskat tiskiin. Sitten Kiiski löysi ensimmäisen ja homma aukesi. Damit tuli käteen toinen toisensa jälkeen ja viimeisen damin käteen saatuani piti laskea että oliko niitä vielä. Aika meni tiukille, mutta alkujuoksuista huolimatta kaikki löyty. Tuomari tykkäsi myös yhteistyöstä, siispä täydet pisteet :)

Seuraava tehtävä oli ohjaus. Sen lähetyspaikka oli markkeeraustehtävän vierestä luminyppylältä, mutta vain vastakkaiseen suuntaan taimikkometsän puolelle. Matkoja en osaa vieläkään hahmottaa mutta ensimmäinen dami oli muutaman metrin päässä hyvin näkyvillä. Seuraava oli siitä vielä eteenpäin, männyn juurella. Rastille siirtyessä tuli laukaus. Tästäkin kerkesin kehitellä tapahtumaketjun, mutta suoritus oli melko kiva, niin jätän sen kertomatta. Tästä siis myös täydet.

Viimeisenä oli paljon peljätty markkeeraus. Tästä olin melkein varma että ei tuu mitään, suurimpana kauhukuvana että JOS Kiiski edes löytää itsensä kontin taakse niin se mörköilee heittäjän ja that's it. Olo oli kuitenkin rauhallinen ja oli ihana taas huomata että luotin siihen että Kiiski pysyy vierellä niin kauan kunnes annan luvan noutaa. Heitot tuli, päästin Kiiskin ensimmäiselle jonka se suoritti hienosti! Mietin että kuka sen kanssa on reenannu salaa näitä. Uusia elementtejä tehtävässä oli piilosta heitetty ja piiloon putoava dami. Kaikki palautukset tähän mennessä oli tullut tuttuun tyyliin varmasti käteen, kuten myös tämä. Lähetin Kiiskin viimeiseen noutoon purukasan taa, ja kappas kummaa neiti muisti myös sen. Pyöri hetken aikaa kasan edessä, mutta rauhallisesti laajensi oikeaan paikkaan. VAU!! Jälleen täydet! Tuuletin :))

Oli kyllä taas hauska nähdä miten Kiiski toimii koetilanteessa. Kotiin ajellessa Sannan kanssa ruodittiin fisua ja tultiin tiihen tulokseen että se on kummallinen - hyvällä tavalla. Kotona se on maailman iloisin, hauskin ja huumorintajuisin koira mutta tuolla se koira oli tipotiessään. Ensin tuntui oudolta kuulla että Kiiski on tosikko, mutta mietittyäni hetken, sitä se tosiaan oli. Koko sen pitkän odotusajan se oli omissa maailmoissaan, flegmaattinen ja ei niin kontaktinhakuinen, mutta tehtävärasteille päästyämme ja hihnan kaulasta otettuani Kiiski pisti työvaiheen päälle. Siinä oli sopivasti vauhtia, ja sen keskittyminen oli hienoa katsottavaa. Omituinen piski. Toivon tosiaan että se jatkaa kasvuaan samaan suuntaan :)

Team J sijoittui 5./16 joukkueesta! Onnea Nealle ja Rallille & Petrille ja Jokelle hienoista suorituksista! W.G.W:ssä nähdään taas! :) Kultsut jyrää!!

Arvostelun pistän eri päivitykseen, tästä tuli jo muutenkin niin pitkä(veteinen) selonteko.